Verkkopalvelun analysointi

1) Kuvaile hyvän verkkopalvelun ominaisuuksia kirjallisuuden ja esimerkkien avulla.

Hyvä verkkopalvelu on suunniteltu käyttäjien ensisijaista käyttötarkoitusta varten. Hyvä sivusto on helppokäyttöinen ja yksinkertainen. Käyttöliittymän on oltava helppo käyttää, jotta ihmiset kiinnostuisivat ja haluaisivat tutustua sivustoon. Suunnittelussa olisikin aina ajateltava käyttäjää, miten käyttäjää voisi auttaa pääsemään päämääräänsä. (Nielsen 2000, 380.)

Hyvän verkkosivuston tunnistaa siitä, että kävijät palaavat sivulle. Kävijöiden palaaminen johtuu ensisijaisesti neljästä syystä. Käyttäjät haluavat sivuilta korkeatasoista sisältöä, oikea-aikaisia päivityksiä, lyhyttä latausaikaa ja intuitiivista käyttöliittymää. Hyvä verkkopalvelu täyttää nämä kaikki kriteerit. (Nielsen 2000, 380-382.)

Oikea-aikainen päivitys on suhteellinen käsite. Esimerkiksi ajankohtaisiin tapahtumiin perustuva sivusto on päivitettävä lähes reaaliaikaisesti. Jos aihealue kehittyy hitaasti, sivuston päivittämistahti voi olla kuukausittainenkin. Hyvä verkkopalvelu tyydyttää käyttäjien tarpeet. Hyvä sisältö ei kuitenkaan aina riitä, jos käyttöliittymä ei edistä käytettävyyttä. Sisällön esilletuomisessa pitää huomioida verkkomedian erikoisluonne. (Nielsen 2000, 382-383.)

Latausajan merkitys on nopeiden laajakaistayhteyksien aikakaudella vähentynyt. Tosin käyttöliittymän nopeus tarkoittaa myös yleistä käytettävyyttä, esimerkiksi miten nopeasti käyttäjä oppii käyttämään sivustoa. Käyttöliittymän hyvyyskin on aika suhteellista, sillä samasta sivusta voi olla hyvinkin erilaisia mielipiteitä. Tutkimustoiminta käyttäjien mielipiteiden selvittämiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää, mikäli sivuja halutaan parantaa.

Hyvä sivu on yleensä käytännöllinen ja helposti opittavissa. Jakob Nielsenin (2000) mukaan verkkopalvelun suunnittelu koostuu sekä sivujen että sisällön suunnittelusta, mutta myös sivuston suunnittelusta. Sivuston suunnittelu tarkoittaa sivuston tarkastelemista kokonaisuutena, kun taas sivujen suunnittelussa keskitytään siihen, miltä yksittäiset sivut näyttävät. Sisällön suunnittelu keskittyy taas puhtaasti sivujen sisältämän tiedon eli sisällön suunnitteluun. (Nielsen 2000)

Sivujen suunnittelussa tärkeää on mm. näyttöala. Tämä tarkoittaa sitä, miten paljon sivusta on käytetty käyttäjää kiinnostavaan sisältöön. Joillakin sivuilla on esimerkiksi varattu suurin osa tilasta navigointiapuvälineisiin ja mainoksiin, kun asia pitäisi olla päinvastoin. Suunnittelussa on huomioitava myös käyttäjän oma-aloitteinen liikkuminen, joka voi olla erilainen kuin on suunniteltu. Käyttäjillä on myös hyvin erilaisia näyttöjä ja näyttökokoja, jotka täytyy huomioida. (Nielsen 2000, 17-32.)

Yksi tärkeimpiä sivujen ominaisuuksia ovat linkit. Linkkien avulla sivut liitetään toisiinsa ja muille kiinnostaville sivuille. Sivujen päivittämisen helpottamiseksi sisältö tulisi erottaa esitystavasta, jossa apuna voidaan käyttää CSS-tyylitiedostoja (Cascading Style Sheets). (Nielsen 2000, 53-84.) Nielsen (2000, 85) ei suosittele kehyksien käyttöä, koska ne sekoittava sivun rakennekokonaisuuden.

Sisällön suunnittelu käsittää mm. tekstin, kuvat, multimedian, animaation, videon ja äänen. Kirjoittamisessa tulisi paneutua lyhyeen ja ytimekkääseen tekstiin, sillä www-tekstin lukeminen on useimmiten hidasta ja vaivalloista. Hyvää tekstiä on helppo silmäillä, kun käytetään esimerkiksi kahta tai kolmea erottuvaa otsikkotyyliä. Käyttäjä ei jaksa lukea kaikkea materiaalia, vaan poimii olennaisimmat. Teksti kannattaa jakaa linkeillä itsenäisiin osiin. Lineaarista tekstiä ei kuitenkaan pidä jakaa usealle sivulle, koska eri osien lataaminen hidastaa lukemista ja tulostaminen on hankalaa. Tekstien pitäisi olla sellaisia lyhyitä ja itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka pystytään järkevästi paloittelemaan eri sivuille. (Nielsen 2000, 99-115.)

Hakupalvelujen suosion myötä sivun nimen pitää olla sellainen, että se löytyy haussa. Kuvat, videot, animaatiot ja äänet pitää olla sellaisessa koossa, että lataaminen ei kestä iäisyyksiä. Animaatiossa tulee huomioida, että se vie suurimman osan ihmisen huomiokyvystä. Luettavuuden kannalta turhia animaatioita tulee välttää. (Nielsen 2000, 134-161.)

Nielsenin (2000, 174) mukaan kotisivun tärkeimmät osat ovat luettelo tärkeimmistä aihealueista, tärkeimmät uutiset ja sekä hakutoiminto. Sivun suositeltava leveys on 600 pikseliä. Käynnistyskuvat ovat turhia, tärkeämpää on mennä suoraan asiaan. Yrityksen tai sivuston nimi on syytä olla selkeästi esillä kaikilla sivuilla. Jokaisella sivulla on syytä olla linkki, josta pääsee aloitussivulle. Sivujen tärkeimpiä ominaisuuksia on liikkuminen navigointikäyttöliittymän avulla. Käyttäjän on tiedettävä missä sivulla on, mistä sivulle tuli ja minne sivulta voi mennä. (Nielsen 2000, 174-198.)

Esimerkkinä hyvästä verkkosivusta voisi mainita ainakin hakukone Googlen (http://www.google.fi/). Google on tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin hakukone ja kävijät palaavat sivulle aina, kun etsivät uutta tietoa. Google on erinomainen hakukone. Se on yksinkertainen. helppokäyttöinen ja looginen. Etusivulla ei ole mitään ylimääräistä, koska käyttäjien päätarkoitus on vain tiedonhaku hakukentän kautta. Lisätiedot ja muut löytyvät linkeistä, jotka on merkitty huomiota liikaa herättämättä. Myös kaikki mainokset on viisaasti karsittu etusivulta. Kun googlea verrataan esimerkiksi yahoo-hakukoneeseen (http://www.yahoo.com/), huomataan ero. Google on yksinkertaisempi ja helpompi. Käyttäjät saavat sen peruspalvelun, jota ovat hakeneet.

Toisena hyvänä esimerkkinä sivustosta on mielestäni Subarun rallitiimin (http://www.swrt.com/) sivu, jossa ralliharrastajat käyvät usein. Subarun sivusto oli ensimmäisiä rallitallien sivustoja. Subaru on panostanut paljon markkinointiin yhdessä rengasvalmistaja pirellin kanssa, mikä näkyy myös hyvänä verkkopalveluna. Sivujen visuaalinen ilme on hieno ja navigointi on helppokäyttöinen. Sivuja päivitetään säännöllisesti etenkin kisojen aikana, joten käyttäjät palaavat seuraamaan tuloksia ja muuta materiaalia usein. Sivuilla voi lukea mm. uutisia, ajajien kommentteja sekä katsella kuvia eri rallitapahtumista.


2) Valitse haluamasi verkkopalvelu ja analysoi sitä tarkemmin. Mistä palvelusta on kysymys ja kenelle se on tarkoitettu? Mikä siinä on hyvää, mikä kaipaisi kehittämistä?

Analysoinnin kohteena on tässä tehtävässä Joensuun kaupungin kotisivut (http://www.jns.fi/). Joensuun kaupungin sivut on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti kunnan asukkaita ja sidosryhmiä. Sivuilla on materiaalia esimerkiksi kunnan palveluihin, hallintoon ja päätöksiin liittyen. Sivuilla on mielestäni käytettävyysongelmia, jotka olisi syytä korjata. Sivujen käytön oppiminen vie todella kauan aikaa. Sivut ovat todella sokkeloiset ja navigointi on hankalaa. Kaupungin virkamiehet voivat päivittää sivuja helposti nettipäivitysohjelmassa, joten sivut ovat organisaation kannalta käytännölliset. Käyttäjän kannalta käytettävyydessä on kuitenkin paljon kehitettävää. Tiedon löytäminen vie aikaa ja vaivaa. Reittien muistaminen tuottaa ongelmia kokeneemmallekin sivuston käyttäjälle.

Kaupunkien ja kuntien sivut pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä, sillä tarkoitus on palvella tasapuolisesti kaikkia kunnan asukkaita ja sidosryhmiä. Joensuun kaupungin sivuilla on paljon sellaista materiaalia, joka on hyödyllistä, muttei välttämätöntä. Perusasiat pitäisi ainakin löytää helposti ja nopeasti. Lisämateriaalin voisi pistää sellaiseen paikkaan, ettei se vaikeuta sivujen perustehtävän toteuttamista. Perustehtävä pitäisi olla nimenomaan kuntalaisten palveleminen. Käytettävyysongelma johtuu osittain sivumuotista, johon materiaali on sullottu. Sivujen rakenteessa on ensisijaisesti ajateltu mahdollisimman helppoa päivitysmahdollisuutta, joka ei takaa parasta yleistä käytettävyyttä. Sivujen käyttöliittymä ei motivoi kävijää tutustumaan sivustoon tarkemmin. Sivuilla on sinänsä hyvää sisältöä ja tiedot ovat suurimmaksi osaksi ajantasalla. Päivittämistahti riippuu yleensä kaupungin eri toimintayksikköjen aktiivisuudesta. Kotisivusta vastaa kuitenkin kaupungin viestintäpäällikkö. Käyttöliittymä toimii nopeilla laajakaistayhteyksillä, mutta hitaammat yhteydet, kuten ISDN on näille sivuille liian hidas.

Joensuun kaupungin sivusto kaipaa sekä yksittäisten sivujen että sivukokonaisuuden kehittämistä. Loogisessa Joensuun osoitteessa (http://www.joensuu.fi/) on aloitussivu, josta pääsee sekä kaupungin että yliopiston sivuille. Aloitussivu toimii tässä ihan hyvin, eikä tuota ongelmaa. Joensuun kaupungin nimi on selkeästi esillä, mikä on plussaa. Käyttäjä ei kuitenkaan ole aina varma, missä kohtaa sivustolla on, koska sivujen rakenne on niin monimutkainen. Esimerkiksi, jos menee kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimen alasivulle vasemmasta palkista, päätyy eri alasivulle, kuin palvelut –yläpalkissa sijaitsevassa kulttuuri, liikunta ja nuoriso –linkistä. Vasemmasta palkista pääsee kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimen etusivulle, jossa on uutisia. Yläpalkista pääsee taas kulttuuriosaston rakenneruutuun. Tämän lisäksi on vielä muitakin linkkejä, jotka johtavat esimerkiksi kulttuuriosaston yleisesittelyyn. Tietylle sivulle pääsee ainoastaan yhtä reittiä pitkin. Reittien muistaminen tuottaa kokeneemmallekin käyttäjälle vaikeuksia.


3) Suunnittele ja esittele analysoimaasi verkkopalveluun vähintään kolme konkreettista kehittämisehdotusta.

Vastasin aikaisemmassa kysymyksessä jo jollakin tapaa tähän kysymykseen. Joka tapauksessa tärkeimpänä parannusehdotuksena olisi navigoinnin parantaminen tiivistämällä ja yksinkertaistamalla. Sivun tärkein navigointipalkki pitäisi olla yläpalkki, johon on kerätty tärkeimpien alasivujen linkit. Turha etusivun materiaali ja linkkiaineisto pitäisi karsia pois. Sivuston rakenne pitäisi ylipäätään suunnitella loogisemmaksi.. Ensimmäinen parannus käsittää lukuisia pienempiä parannuksia koko sivustolla. Nykyisestä vasemmasta palkista voisi tässä tapauksessa luopua kokonaan, koska se on tarpeeton. Rakenteen tulisi olla yksi pääsivu ja alasivut 1, 2, 3 jne. Nykyinen rakenne on yksi pääsivu ja vaihtoehtoiset alasivut 1A, 1B, 1C ja 2A, 2B, 2C.

Tärkeimmät päälinkit omille alasivuilleen voisi esimerkiksi olla palvelut, hallinto ja päätökset, Joensuu –esittely ja tiedotus (esim. tärkeimmät uutiset). Muut linkit tulisi sijoittaa vähemmän huomiota herättävästi. Tärkeä korjausehdotus olisikin tärkeän tiedon ja epäoleellisen tiedon erotteleminen. Sisällöllisesti materiaali on pääsääntöisesti hyvää, kunhan sijoittelu olisi parempaa. Kolmas parannusehdotus olisi graafisen ulkoasun parantaminen, mikä lisäisi osaltaan sivuston houkuttelevuutta. Nykyisellään sivusto on hieman tylsä. Graafinen ulkoasu voisi olla uudenaikaisempi ja muodikkaampi.



LÄHTEET

Nielsen, Jakob. 2000. WWW suunnittelu. [Nielsen: Designing Web Usability]. Suom. Timo Haanpää. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino.